Luokka Arkisto: Okategoriserade

Mitä tehdä Imatralla?

Imatralla riittää jos jonkinmoista nähtävää tai koettavaa. Jos siis suunnittelet matkaa Imatralle tai lähimaastoon, kannattaa sinun ottaa tästä vinkit mielenkiintoisimmista asioista, joita voit tehdä Imatralla.

Imatra ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen seuraavaa lomakohdetta suunnitellessa. Jos kotimaanmatkailu kuitenkin kiinnostaa ja haluat lähteä vaikkapa vain päivän tai parin pakomatkalle arjesta, Imatra on varsin varteenotettava vaihtoehto. Toki jo päivänkin lomaan tarvitaan edes jonkinlaista lomakassaa, mutta jos säästössä ei ole rahaa lomaa varten, matkan rahoitus onnistuu helposti esimerkiksi https://www.freedomrahoitus.fi/ -sivuston kautta.

Ihastele Imatrankoskea

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Ulkomaiset matkailijat ovat käyneet ihailemassa tätä vaikuttavaa koskea jo 1700-luvulta lähtien. Eikä mikään ihme, sillä Imatran keskustan halkaiseva koski on todella mieleenpainuva näky. Vuonna 1929 koski valjastettiin tuottamaan vesivoimaa ja tällöin kosken vapaa virtaus päättyi. Myös Suomen vanhin luonnonpuisto, eli Kruunupuisto, on perustettu Imatrankosken ympärille jo 1800-luvun puolivälissä. Kesäisin Imatralla järjestetään Kruunupuiston opastettuja kävelykierroksia, joiden jälkeen on luvassa koskinäytös.

Lähde risteilylle

Imatran matkustajasatamasta järjestetään kesäisin erilaisia risteilyjä. Imatran vesillä risteilevät muun muassa m/s Christina ja m/s Emma. M/s Christinalla järjestetään pari tuntia kestäviä maisemaristeilyjä, jotka suuntaavat Satamosaareen. Hintaa risteilyillä on noin 10-20€. Juhannuksena m/s Christinalla järjestetään erityisen pitkä juhannusristeily, jolla pääsee ihastelemaan syttyviä kokkoja.

M/s Emma taas järjestää monipuolisemmin erilaisia risteilyjä, mutta hinnatkin ovat korkeampia, sillä koko laiva tulee vuokrata kerralla. Kaikista edullisin on tunnin kestävä maisemaristeily, jossa laiva kiertää lähisaaren ja seilaa Holiday Club Saimaan edustalta kotisatamaan. Lisäksi saatavilla on esimerkiksi kolmen tunnin risteily Kangassaareen, neljän tunnin risteily Satamosaareen ja Ikonsaaren kierros.

Tutustu kaupunkiin kiertoajelulla

Imatralla järjestetään kesäisin kiertoajeluita, joilla käydään läpi niin Imatran historiaa kuin nykyhetkeäkin. Kiertoajelu kestää noin kaksi tuntia ja sen aikana vieraillaan muunmuassa Imatran Valtionhotellissa sekä Imatrankosken koskinäytöksessä. Kierrokselle tulee ilmoittautua ennakkoo ja se järjestetään vain, mikäli lähtijöitä on vähintään 20. Kierroksen hinta on aikuisille 18 € ja alle 14-vuotiaille lapsille 8 €.

Tutustu museoihin

Museioiden ystävien iloksi Imatralta löytyy parikin museota.

Imatran taidemuseo

Imatran taidemuseosta löytyy Suomen tasolla merkittävä taidekokoelma. Taidemuseo myös kartuttaa kokoelmaansa jatkuvasti. Imatran taidemuseon kokoelmista keskeisin on Sihtolan Imatra-kokoelma. Kyseinen kokoelma sisältää pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevia modernistisia teoksia ja sen teokset on saatu Jari Sihtolan myyminä ja lahjoittamina sekä Sihtolan taidesäätiön että yksityisten lahjoituksina. Taidemuseossa järjestetään vuosittain yli kymmenen eri näyttelyä.

Taidemuseo sijaitsee Mansikkalassa Arto Sipisen suunnittelemassa, vuonna 1986 valmisuneessa kulttuurikeskuksessa. Kokoelmaan kuuluu niin Imatran kaupungin kuin Imatran taideyhdistyksenkin omistamia teoksia. Yhteensä teoksia on yli 1400. Sihtolan teosten lisäksi Imatran taidemuseon kokoelmassa on teoksia esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelalta sekä Hugo Simbergiltä. Lisäksi edustettuina ovat muun muassa seuraavat 1900-luvun alkupuolen tekijät: Verner Thomé, Magnus Enckell, Väinö Kamppuri, Eero Nelimarkka ja Yrjö Ollila.

Teollisuustyöväen asuntomuseo

1800-luvun lopulla työväestön asunnoiksi rakennettiin noin 20 asuinrakennusta, jotka koostuivat noin 20-25 neliön suuruisista asunnoista. Näin syntyi esimerkiksi Ritkanrannan asuntoalue. Enso-Guteit Oy lahjoitti syksyllä 1972 osan asuentoalueesta museoalueeksi Imatran kaupungille. Kaksi alueella sijainneista rakennuksista entisöitiin teollisuustyöväen asuntomuseoksi, joka avattiin toukokuussa 1975.

Imatralaisia merkkihenkilöitä

Esittelemme tässä artikkelissa imatralaisia merkkihenkilöitä. Jos olet kiinnostunut Imatran kasvateista, kannattaa jatkaa artikkelin lukemista.

Riitta Uosukainen

Vuodesta 1969 vuoteen 1983 Imatrankosken lukiossa suomen kielen lehtorina toimineen Riitta Uosukaisen poliittinen ura alkoi vuonna 1977, jolloin hänet valittiin Imatran kaupunginvaltuustoon. Hän toimi Imatran kaupunginvaltuutettuna aina vuoteen 1992 saakka, ja oli vuosina 1981 – 1986 valtuuston varapuheenjohtaja.

Eduskuntaan kansallista kokoomusta edustanut Riitta Uosukainen valittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983. Tämän jälkeen hän tuli valituksi eduskuntaan neljissä perättäisissä vaaleissa; 1987, 1991, 1995 ja 1999. Vuosien 1995 ja 1999 vaaleissa hän oli Kymen vaalipiirin äänikuningatar.

Ministerinä Uosukainen toimi Esko Ahon hallituksessa vuosina 1991 – 1994, jolloin hänen tittelinsä oli opetusministeri. Vuonna 1994 Uosukainen luopui ministerin paikastaan, sillä hänet valittiin Suomen ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Tähän tehtävään hänet valittiin myös vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaalien jälkeen.

Vuonna 2000 Uosukainen osallistui presidentinvaaleihin, joissa hän sai kolmanneksi eniten ääniä, eikä näin ollen edennyt toiselle kierrokselle. Vuonna 2004 silloinen Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Uosukaiselle valtioneuvoksen arvonimen. Tänä päivänä hän on Suomen ainoa elossa oleva valtioneuvos, ja ylipäätään kautta aikojen ensimmäinen valtioneuvoksen arvonimen saanut nainen.

Ossi Karttunen

Imatralla vuonna 1948 syntynyt Ossi Juhani Karttunen on eräs maamme menestyneimmistä pikajuoksijoista, jonka huippuvuodet ajoittuivat 1960- ja 1970-luvuille. Lukuisten Suomenmestaruusmitalien lisäksi Karttusella on saavutuslistallaan myös arvokisamitali, sillä hän voitti Rooman vuoden 1974 yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa pronssia 4X100 metrin viestissä. Aikalaisten mieliin Karttunen on jäänyt ”Tainionkosken sfinksinä”. Nimitys tulee siitä, että eräässä vuonna 1966 tehdyssä haastattelussa Karttunen ”vaikeni kuin sfinksi”, eikä vastannut yhteenkään toimittaja Antero Raevuoren hänelle esittämään kysymykseen.

Päivi Istala

Yleisradiossa toimittajan ammattia vuodesta 1967 vuoteen 2011 harjoittanut Päivi Istala syntyi Imatralla vuonna 1947. Hänet tunnetaan erityisesti Ristivetoa-ohjelmasta, jossa käsiteltiin erilaisia 1960- ja 1970-lukujen Suomen yhteiskunnallisia epäkohtia. Ristivetoa sai räväkän ja kuvia kumartelemattoman linjansa johdosta aikaan pienoisia kohuja aikansa yhteiskunnassa, ja näistä kohuista viimeisin johti myös ohjelman lopettamiseen.

Ohjelmassa oli esitetty vuokranantajat kiskureina, ja asunnonmyynti keinotteluna, mikä suututti muun muassa Yleisradion hallintoneuvoston jäsenen, keskustalaisen kansanedustaja Lea Sutisen. Lopulta kävikin niin, että ohjelmaneuvoston vasemmistolaisten jäsenten vastustuksesta huolimatta Ristiveto-ohjelma lakkautettiin asenteellisena ja yksipuolisena.

Tammikuussa 2011 toimittajan työstä eläkkeelle jäänyt Istala toimi myös esimerkiksi Kemin kaupunginteatterin ohjaajana vuosina 1975 – 1981. Hänelle on myönnetty lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, kuten esimerkiksi Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja Hella-palkinto.

Saska Helmikallio

Alkujaan Helsingissä syntynyt, mutta sittemmin Imatralle muuttanut laulaja Saska Helmikallio valittiin vuonna 2005 tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Semifinaalivaiheeseen hän oli selviytynyt jo aiemmin vuosina 1999 ja 2003. Melko pian tangomarkkinavoiton jälkeen huhtikuussa 2006 julkaistiin Helmikallion debyyttilevy ”Saska Helmikallio”. Kyseinen levy ei kuulune kellfri.fi-sivuston valikoimiin, vaikka paljon sinne kaikkea kuuluukin.

Sittemmin Helmikallio on kokeillut siipiään myös näyttelijäntyön parissa. Vuonna 2009 Helmikallio esitti pääosaa Teatteri Imatran vahvasti musikaalisessa näytelmässä Rakkauden rikkaus. Näytelmä kertoi tangolaulaja Taisto Tammesta, joka menehtyi aikoinaan jo hyvin nuorena. Helmikallio esiintyi myös Dome Karukosken vuoden 2012 elokuvassa Valtatie 13, jossa kuullaan myös Helmikallion säveltämää ja esittämää musiikkia. Nykyään Saska Helmikallio esiintyy Avec-taustaorkesterin kanssa.